06.05.2007 - 12:00
Tämä juttu on siirretty tuolta Saumoja, soppaa ja sydämen asioita - blogista.
Sanon heti alkuun, että jos nyt joku minut näistä jutuista tunnistaa, niin sillä ei oo oikeestaan mitään merkitystä. Kirjoitan näitä juttuja omasta elämästäni. Ihan itse ja ihan itsestäni. Jos ne edes vähän auttaisivat minua ymmärtämään sen miten sairauteni on vaikuttanut elämääni ja mitä kaikkea oon sen takia kokenut. Hyvää, huonoa tai todella huonoa.
Ja vastaavasti, jos näistä kirjoituksista joku saa irti jotain sellaista joka antaa vertaistukea, ajattelemisen aihetta tai lohdutusta, niin sehän on vaan pelkkää plussaa.
Palataanpa sitten syksyyn v. 2000.
Tapasin tämän viimeisen vakavan miessuhteeni työelämässä. Sanotaan häntä nyt vaikka Iisakiksi.
Iisakki oli viikonloput keikkahommissa (karaokeisäntänä) siinä työpaikassa (ravintola) missä minä olin ilta-/yötyössä eli minä olin siellä ns. extrahommissa, ihan niinkuin Iisakkikin. Varsinaisena palkkatyönä hänellä oli kuljetuksiin liittyvä työ Keski-Euroopassa. Hän on rekkakuski. Eli hän oli paljon reissussa, mutta ehti kyllä oleen täällä Suomessakin.
Olin tavannut hänet samoissa merkeissä (karaokeisäntänä), samaisessa ravintolassa, jo muutamaa vuotta aiemmin, mutta se oli sellaista "normaalia" (mikä halvattu on ravintola-alalla normaalia ?) työkaveri käyttäytymistä. Tai ei oikeastaan edes niinkään luontevaa, oikeastaan sellaista "Hyvää päivää, kirvesvartta" - tuttavuutta. Se kaiketi johtui siitä, että hän kävi "talossa" vain kerran viikossa, eikä oikein tullut tutuksi. Eikä minulla ollut mitään mielenkiintoa häntä kohtaan, koska elin vakituisessa suhteessa. Nii-in, ja sitten minä erosin. Siitähän se sitten lähti jamopo karkas käsistä ihan totaalisesti.
Kuinka ollakaan, tämä ko. elämänvaihe osui pahimpaan maniavaiheeseen. Niinpä tietysti. Oikeastaan se eroni aiheutti ensin vakavan masennuksen ja masennuksen jälkeenhän iski kamala mania. Laihduin manian voimalla 27 kg 3½ kuukauden aikana ja olin todella tyytyväinen itseeni ja ulkonäköönikin. Minulla meni ns. lujaa. Jalat ei maata tavoittaneet, mentiin korkeella ja kovaa ! Kaksisuuntainen kun ei tarvitse mitään huumaavia aineita siihen lujaa menemiseen. Ikävää, että kovin, kovin monella kaksisuuntaisella on pahoja alkoholiongelmia.
Tein silloinkin siis kahta työtä ja aina kun oli mahdollista kävin vielä viihteellä ja lavatansseissa. Koska alkoholinkäyttöni on ihan minimaalista, niin olin aina liikkeellä omalla autolla. Tanssireissuilla minulla oli vakituinen tanssittaja (kutsun häntä tässä Jepeksi), jonka kanssa aiemmin yritin oikein seurustellakin, mutta siinä tuli eräs mutka matkaan ja päätimmekin pysyä vain ystävinä.
No, takaisin aiheeseen.
Iisakki muutti tuolle paikkakunnalle, jolla tuo extratyöpaikkani oli ja hän kävi sen verran usein työpaikallani moikkaamassa meitä, että väkisinkin tutustuttiin paremmin. Siis koko henkilökunta Iisakkiin. Meitä oli töissä siellä n.10 henkeä, joista oli iltavuorolaisia yleensä 3 hlöä. Syksy meni sitten siinä, että Iisakki poikkesi siellä morjestamassa meitä aina kun päätyöltään ehti. Naureskeltiin ja juteltiin porukalla. Meillä oli oikeen hauskaa ja herja lensi, hyvä työporukka kun oli. Niinpä niin.
Pikkuhiljaa huomasin kuinka hän alko katseleen mua aina vaan kiinnostuneemmin. No, minähän olin tietysti heti mukana pienessä flirtissä, olinhan ihan vapaata riistaa. Sehän on ihan ominaistakin maniassa, siis se flirttailu. Oikeastaan oikein valelin bensaa liekkeihin. Se leikki oli niin hauskaa, ai että, tunsin olevani sen eroni jälkeen taas elossa. En kuitenkaan siinä vaiheessa ajatellut, että siitä kehkeytyisi mitään muuta kuin pientä hauskanpitoa.
Töissä juttelin Iisakin kanssa aika paljonkin. Kahvitauoilla, jos sali oli hiljainen tai silloin kun hän pistäytyi asiakkaaksi.
(kuva ei ole työpaikaltani, eikä Iisakista)
Yhtenä hiljaisena iltana hän istuskeli yksikseen ja minä kävin sitten pöytien siivouskierroksella myös hänen pöydässään. Olin jo parin metrin päässä pois päin lähdössä, kun kuulin hänen sanovan jotakin. Pyörähdin tarjottimineni ympäri ja kysyin mitä hän sanoi. Olin nimittäin aivan varma, että kuulin väärin. No, hän totesi, että on aina ollut kiinnostunut minusta. Mun vastaukseni oli yksinkertainen. Hänessä oli yksi paha vika. Nimittäin se sormus vasemmassa nimettömässä. Iisakki oli siis naimisissa.
Pieni sivuhuomautus: Olen aina pitänyt niitä ns. toisia naisia ala-arvoisina paskoina, eli niitä joita kiinnostaa vain toisten miehet, ja pidän vieläkin. Siitäkin huolimatta, että kuulun nyt itsekin siihen samaan sakkiin.
Tutustuin hänen vaimoonsakin (kutsutaan häntä vaikka nimellä Piitu). Hän kävi perjantaisin laulamassa karaokea, kun Iisakki oli karaokeisäntänä. Piitu oli yötyössä paikallisella huoltamolla ja poikkesin usein yöllä, kotimatkalla, ostamaan sieltä jotain syötävää, jos en töissä ollut ehtinyt syömään. Siinä sitten vaihdettiin aina muutama sana ja tutustuin häneenkin jollain lailla.
Paska, paska, paska ! Siis minä.
Olis tietysti pitänyt tietää, että se homma tulee päättymään huonosti. Hyvin huonosti. Mania on kuitenkin sellainen olotila, että siinä ei millään lailla tiedosta oman todellisuudentajun vääristyneen.
Toistoa:
Ominaisuuksia on siis muun muassa vuolaspuheisuus, estottomuus ja harkitsematon heittäytyminen, hetken mielijohteesta, välitöntä mielihyvää tuottavien toimintojen pariin.
Eli seurausten pelko ja itsesuojeluvaisto on kokonaan kadonneet ! ! !
Suhde edistyi sitten jo seuraavaan vaiheeseen, aloimme käymään yhdessä viihteellä. Usein olimme 3-4 hengen porukalla liikkeellä eli joku työkaverinikin oli mukana. No, nyt varmaan mietit, että missä välissä me viihteelle ehdittiin ?
Viikonloppuisin iltavuoro oli klo: 18-04, mutta viikolla tuo iltavuoro päättyi jo klo: 22-23 aikoihin. No, sen jälkeenhän oli vielä reilusti aikaa viihteillä. Eikun auto alle, baanalle ja kohti lähimpää tai jotain karaokebaaria. Meillä oli 5-6 vakituista paikkaa joita kierreltiin ja muahan ei manian vuoksi väsyttänyt, vaikka ajelin pitkin poikin kaiket yöt. Nukuin n. 45 min. - 1½ tuntia yössä. Usein otin vain tuollaiset 45 minuutin torkut ennen kuin lähdin päivätyöhöni.
Pikkuhiljaa sitten aloin käymään viihteellä kaksin Iisakin kanssa. Piituhan oli töissä klo: 22-07 välillä, joten ei ollut pelkoa yhteentörmäyksestä. Hälytyskellojen olis pitänyt soida jo kovaa, koska olimme aina baarissa. Koskaan ei vietetty iltaa esim. elokuvissa tai meillä. No, öitäkin sit sitäkin enemmän.
Enhän minä raukka nähnyt nenääni pitemmälle, kun elämä oli niin pirun hienoa ja vauhdikasta. En halunnut nähdä sitä, että Iisakilla oli muitakin intohimoja kuin minä.
Viina.
Koin alkuun ihan hirveitä omantunnon tuskia tuosta toisen naisen roolistani, eikä se mikään ylpeilemisen aihe ole koskaan ollut, eikä tule sitä olemaankaan. Kuitenkin jotenkin tuo mania saa kaiken todellisuudentajun häipymään taka-alalle ja pääasia olikin pitää hauskaa. Baarireissun jälkeen vein Iisakin aina kotiinsa siten, että hän ehti nukkuun ennen kuin Piitu tuli kotiin. Vähän myöhemmässä vaiheessa joskus jopa suoraan minun sängystäni.
Ei perkele !
En vieläkään ymmärrä mitä mun päässäni silloin liikkui. Tää kuulostaa ihan hirveeltä itsestänikin, mutta sen jälkeen olen kyllä saanut niin paljon tyhmyydestäni kärsiä ja kaiken sen tulevaisuudessa eteeni tulevan paskan itse kannoin ja olen siitä moninkertaiset verirahat maksanut.
Tuota suhteemme salailua kesti lokakuusta v.2000 tammi/helmikuuhun v.2001 (n. kolmisen kuukautta), kunnes Piitu sitten sai selville meidän suhteemme. Suhteestamme ei sitä ennen tiennyt kuin paras ystävättäreni, mutta tottakai noita silminnäkijöitä oli, koska kiertelimme niitä samoja baareja, missä Iisakki ja Piitu kävivät yhdessäkin lauleskelemassa karaokea. Paikkakuntakin sattui oleen sama missä Iisakki ja Piitu aikaisemmin asuivat. Eli meillä ei ollut minkäänlaista häpyä siinä touhussa ja tällä nykyisellä järjellä eli nykyisessä olotilassani, en mistään hinnasta ryhtyisi moiseen touhuun.
Iisakilla oli ollut useampikin avioliiton ulkopuolinen suhde.
Minun tiedossani niitä oli jo silloin 2 tai 3. Yksi niin vakava, että he olivat jo muuttamassa yhteen, kun tuo toinen nainen peruikin koko homman. Minäkin tunnen hänet. Olisihan minun se pitänyt tietää ja sitä olisi pitänyt osata varoa. Kun sen tekee kerran, niin miksei sitten toistakin kertaa ? Meinaan pettää puolisoaan.
Se meidän välinen tunne oli kuitenkin kuin huume; rakkautta, kiihkoa, intohimoa, intohimoa ja intohimoa.
Kuka sellaista ei haluaisi ?
Tulin kuitenkin sieltä korkeuksista alas aika rajulla tavalla.
Siitä lisää joskus myöhemmin.
Juomatapatesti
Alkoholiriippuvuustesti
Kommentit