Eli hengissä ollaan, vaikka vähän huonossa hapessa ja nyt on tosissaan tuntunut siltä, että tekis mieli liittyä tohon yläkerran enkelikuoroon. Useampikin matkalippu löytyy takataskusta.

Kävin maanantaina hoitajallani ja keskiviikkona psykiatrillani ja kyllä se nyt on semmonen juttu, että takas sairaalaan joudun.
Tai siis  PÄÄSEN  !

tays2.gif


Mulla on viimeksi ollut tällainen, lähes tulkoon samanlainen, kunto silloin kun romahdin sinne maanpäälliseen helvettiin, siis sananmukaisesti HELVETTIIN:  ihan sinne syvälle pilkkopimeään, pikimustaan ja pohjalle sen avoliittoni jälkeen. Sen helvetin paskan juopon äijän takia jonka eteen tein kaiken ja vielä vähän sen lisäksikin.

Silloin nypin itseni ihan verille, niinkuin nytkin. Niitä arpia on käsissä, jaloissa ja vähän muuallakin ja nyt niitä kamalia tulehtuneita rupia on sitten tuplasti enemmän. Toi mun oma psykiatrini onkin sitä mieltä, että
nyt oon huonommassa kunnossa kuin viime keväänä  YSP 1:lle  mennessäni. Niin mää kyllä oonkin. Viime keväänä pääsinkin sinne tosi nopeesti. Tässon  "aikataulu":

Toukokuu 2007



                               ma    ti     ke     to    pe    la    su
       1 
 
  2      3     4     5     6
  7      8
  9    10    11    12    13
14    15
16    17    18    19    20
21    22
23    24    25    26    27  jne






  • tiistaina 8.5.2007  mun oma psykiatrini laittoi lähetteen meneen YSP 1:lle
  • torstaina 10.5.2007  se oli jo osastolla käsitelty
  • jo maanantaina 14.5.2007  mulle soitettiin sieltä osastolta, että voisinko mennä samana päivänä, mutta menin vasta perjantaina 18.5., koska täytyihän mun järjestellä kotona asiat kuntoon ennen sairaalaan menoa

Jos nyt menee samaa tahtia niin ens viikon aikana tulee ilmoitus. Toivottavasti.

bwire.gif
Etsin tähän orjantappuraa, mutten löytänyt kuin piikkilankaa. Ajanee saman asian.


Nyt mun oma psykiatrini ja se päiväsairaalan psykiatri,
(jota en oo livenä edes nähnyt, kun en pystynyt meneen sille päiväsairaalahoitojaksolle),  ehdotti YSPille menoa ja tottahan mää suostuin, nyt kun tiedän, etten tästä suosta taas omin voimin ylös pääse ja kun ei ole mikään pakko itseään rääkätä ja yksin yrittää.
Mun osaltani se sairaalaanmenokynnys tuli viime keväänä ylitettyä ja menenkin sinne nyt ihan mielelläni, kun tiedän, että saan siellä asiantuntevaa apua. Olisin saanut mennä jo paljon aiemminkin, mutta kun en suostunut. Tuo ko. osasto on avo-osasto ja sellainen kodinomainen;  olohuoneineen, keittiöineen etc..


Rakennus Z3
ihan tossa
tän tekstin alapuolella.

Kartta



        


En tiedä mikä mut taas tähän jamaan pudotti, mutta sitähän se mun elämäni on;  jatkuvaa ylä- ja alamäkeä.
"Ylämäki, alamäki, ylämäki, alamäki, yhdessä kulkien....."

Oon todella, todella hermostunut, vihainen ja ärtynyt. Tekis mieli haukkua kaikki ja tällaisessa olotilassa oon monta ihmissuhdetta katkassutkin tämän elämäni matkan varrella. Eilen illalla oli niin paha tilanne, että meinasin tiskatessani heitellä astiat pitkin seiniä ihan silkasta, puhtaasta raivosta.

Hermostuttaa ja ahdistaa niin, etten tahdo pysyä paikoillanikaan;  istuessakin jalat pyörii, heiluu ja vispaa milloin mihinkin suuntaan ja ihan koko ajan. Ne ei oo paikallaan kuin nukkuessa. Kai ?

Itku on tosi herkässä. Sille ei tosiaankaan tunnu olevan minkäänlaista kiintiötä. Onhan sitä kaikenmaailman muna-, liha-, vilja- ja voikiintiötkin. Eikö kyynelillekin voisi olla kiintiö ?
Jotakuinkin tähän tapaan:
"Olet tänä vuonna tuottanut
jo 5 litraa kyyneleitä. Sinun kiintiösi on tältä vuodelta täynnä."
Ei tuu meinaan puhelimessa puhumisestakaan yhtään mitään, kun ei vaan pysty pitään itseään kasassa.


Ton meitin  Taavin  oloa seuraan koko ajan ja sehän syö vieläkin vallan sitä omaa ruokaansa, sitä virtsakiviä liuottavaa. Saa sit nähdä onko se sen lopunikäinen ruokavalio. Käy niin sitä sääliksi, kun ei se saa syödä enää mitään herkkuja. Mutsi on tulossa tänne mun sairaalassaolo ajaksi, niin että kyllä Taavilla täällä hyvä hoitaja on. Poitsu ei siihen asiaan tarpeeksi keskity ja kurja sanoa, mutten uskaltais Taavia pelkästään Poitsun kontolle jättääkään.



bwire.gif


Arkisiakin asioita olis yritettävä hoitaa, vaikkei jaksaiskaan.
Digiboksin hankkiminen olis edessä ennen sairaalaan menoa. Meillä ei oo vielä digiboksia, kun tässä taloyhtiössä on vielä se kaapeliverkkosysteemi käytössä. Nythän se sitten tän kuun lopussa loppuu ja täytyis hankkia digiboksi, mutta kun en tiedä minkälainen pitäis hankkia, että se sit kans toimis.
Neuvoja otetaan kiitollisuudella vastaan.

Oon nyt niin paljon seurannut noiden isojen kodinkoneliikkeiden palvelua, että tuntuu siltä niinkuin ne ei ottaisi minkäänlaista vastuuta myymiensä tavaroiden täydellisestä toimimisesta. Gigantti on yks hyvä esimerkki.



Yritän pitää näitä kolmea blogiani hengissä, että mun mieleni pysyisi edes jonkunlaisessa tolkussa. Nää on mulle kuitenkin sellainen tietynlainen henkireikä ja vaatii pientä keskittymistäkin. Nythän näiden pidossa tulee sitten taas pakollinen tauko sen sairaalassaolon ajaksi, vaikka onhan TAYSissa, siä päärakennuksessa, potilaiden käytössä useampikin kone. Pääsen kyllä sinne päivittään blogejani, jos noin ninku kunto sallii.


Ilmoitan sitten kun nää mun blogini hiljenee. Tuskin kuitenkaan vielä muutamaan viikkoon.


rosesbow.gif


Tässä Sinulle ruusuja, ole hyvä.
Hyvää viikonloppua !