Päivähoitoo:
15.8.2008 pe 1/30
18.8.2008 ma 2/30
19.8.2008 ti 3/30
20.8.2008 ke 4/30
21.8.2008 to 5/30
22.8.2008 pe 6/30
25.8.2008 ma 7/30
26.8.2008 ti 8/30
27.8.2008 ke 9/30
28.8.2008 to 10/30
29.8.2008 pe 11/30
1.9.2008 ma 12/30
2.9.2008 ti 13/30
3.9.2008 ke 14/30
4.9.2008 to 15/30
5.9.2008 pe 16/30
05.09.2008 - 00:37
Siiton viikko, kun oon tänne viimeks kirjotellu. Päivähoitopäiviä on jotakuinkin jäljellä puolet. Tänään olin ensimmäistä kertaa mukana liikuntaryhmässä, käveltiin Hatanpään arboretumiin. Päiväsairaalasta on sinne matkaa öpauttiarallaa 3 km ja se oli mulle ihan tarpeeksi. Muutaman kuvankin otin sieltä. Olkaatten hyvät.
Mää oon aina sanonut, että sellaisella puolipilvisellä ilmalla on huomattavasti helpompaa ottaa hyviä kuvia, kuin aurinkoisella ilmalla. Tänään paistoi aurinko koko päivän, joten sain otettua vain muutaman hyvän kuvan.
23.08.2008 - 10:29
Liskosiskolle kirjoittamasta kommentista sain tän postauksen aiheen.
Päivähoitoa on nyt viikko takana.
Ihan kohtalaisen hyvin oon päässyt aamuisin liikkeelle, vaikka maanantai olikin sellainen haukottelupäivä. Muu potilasporukka on tosi mukavaa sakkia, eikä siellä oo kukaan joutunut yksin höpiseen, jos nyt ei sitten itse oo tahtonut. Vitsi, vitsi ! Ei siellä sellaista porukkaa ookaan.
Henkilökunta on hyvä. No, on siellä pari sellaista "miltä se susta tuntui ja miltäs se sitten susta tuntui"-höpöttäjää, joita en tässä mielentilassa jaksa kuunnella. Enkä kyllä muutenkaan. Ärrr ja murrr !
Mun omahoitajani on hyvä, siis tosi hyvä ja hänen kanssaan oon aloittanut tekeen sitä elämänkaarta, joka varmaan monelle mielenterveyspotilaalle on tuttu homma. Teipataan pari A4-kokoista valkoista paperiarkkia päistä yhteen, vedetään kynällä viiva paperin keskelle pituussuunnassa, jaetaan se viiva pienin poikittaisviivoin esim. kymmenvuosittain osiin. Sitten puhutaan kaikista elämän tapahtumista syntymästä lähtien ja kirjoitetaan (kirjoitan) "pääkohdat" ylös.
Lääkärikin on aika hyvä. Mun hoitoneuvottelussani eilen vahvistui sitten se toinenkin diagnoosi. Sitä en oo oikein hyväksynyt, vaikka sen on jo viime vuonna siä YSP:illä osastonpsykiatri diagnosoinut. Siis tunne-elämältään epävakaa persoonallisuushäiriö tän kaksisuuntaisen lisäksi.
Tätä muokkailin 5.9.2008 klo: 01.16.:
Ei se diagnoosi, ja tietoisuus siitä, kuitenkaan mun oloani helpota, päinvastoin. Tän yhden nuppihäiriön tietoisuuden kanssa olisi jo ihan tarpeeksi tekemistä. Enhän mää miksikään muuttunut ole, vaikka se diagnoosi nyt vahvistui. Se rasittavuus onkin tieto siitä, että vaikka tää kaksisuuntainen jossain vaiheessa saataisiinkiin hallintaan, niin lisäksi on sitten vielä muutakin nuppihäiriöö. Lähinnähän siihen liittyy itsensä repiminen joka suuntaan, ei ymmärrä omia rajojaan.
Oon nyt valinnut itselleni muutaman ryhmän, eli kirjoittamisen ryhmän ja ongelmanratkaisuryhmän. Pienryhmät kokoontuu vain 3 tai 4 kertaa, joka on hyvä juttu. Sit voi vaihtaa ryhmää jos hoitojakson pituus sen sallii. Mulla hoitojakso kestää 6 viikkoa.
Turha ahnehtia liikaa tekemistä, ettei sitten uuvu niiden takia. Tarkoitushan olis päästä oman elämänsä herraksi tai siis matamiksi. Eli tyvestä puuhun noustaan, jos noustaan.
18.08.2008 - 15:56
Päivähoitopäivä 2/30.Kyllä se näköjään on niin, että oli sitä sitten töissä tai päivähoidossa, niin maanantai on maanantai. Onneks niitä ei oo kuin yksi viikossa. Aatelkaa nyt jos kaikki päivät olis niin kuin maanantaipäivät ? Kamalaa.
Tänään ei tapahtunut mitään, oli tosi uuvuttava päivä, kun se meni ihan istuskellessa. Onneks mulla oli sentään omahoitajan tapaaminen, muuten olis mennyt koko päivä ihan harakoille. Aloitettiin tekeen, tai siis mää tein ja omahoitaja ohjas, sellaista elämänjanaa mun elämästäni. Se alkaa syntymästä ja päättyy nykypäivään. Kun sen nyt saa ees jonkinlaiseen malliin, niin siinä on haastetta kerrakseen.
Tänään oli (olis ollut) se voimavararyhmä, mutta mää muistin, että mulla on just silloin omahoitajalle aika, enkä sit mennyt sinne. No, se omahoitajan aika oliskin ollut vasta sen jälkeen.
Voimavararyhmä- tarkastellaan oman elämän voimavaroja ja harrastuspuolta
Sitten oli lounas ja sen jälkeen oli rentoutusryhmä, enkä mennyt siihenkään. Joten koko päivänä ei oikeen tapahtunut mitään.
Rentoutusryhmä- rentoutumista eri menetelmillä
- jännitys-rentoutus, mielikuva ja musiikki
Ihan niin kuin mää tekisin sen piruuttani. Mun kurkkuvärkkini on mennyt sököksi liiasta viinan juomisesta. No, höh ! Enhän mää juo viinaa.
Otetaas uusiks: Mun kurkkuvärkkini on mennyt sököksi lukemattomien angiinoiden ja kurkkutulehdusten seurauksena. Non-ni, nyt se meni oikein.
Mää oon kuorsannut 15 vuotiaasta lähtien.
Liskosisko jo kerkes tossa kyseleenkin siitä eilisestä päivähoitopäivästäni.
Sehän sujui mun tän hetkisen mielialani huomioon ottaen hyvin. Sen päivähoitopaikan sijaintikin on rauhoittava; sehän sijaitsee tämän rakennuksen vieressä.
Päiväsairaala 1 on vähän sellainen kodinomainen paikka, olohuoneineen, keittiöineen jne.
Olohuoneessa venytään pieniä aikoja eri ryhmien välillä ja keittiössä (ruokailuhuoneessa) sit tietysti pistetään emmettä napaan. Mieluummin sisäpuolelle.
Aamusella on ihan ensteks aamupala ja sen jälkeen aamuraportti, joka pidetään siinä olkkarissa ja jossa on mukana koko henkilökunta, sekä asiakkaat. Nykyään vältetään sanaa potilaat, ihan omituista. Siinä sit kerrotaan nimipäiväsankarit, päivän ohjelma, yms.
Eka (ma, ke ja pe) ryhmä on keskusteluryhmä. Istuskellaan koko porukalla yhdessä ja jutellaan kaikesta. Syvempänä tarkoituksena lienee se porukassa olo ja sosiaalinen kanssakäyminen. Se ei kuitenkaan oo semmonen vainomastaelämästäjaaritteluryhmä. Niistä omista asioistaan voi toki kertoa yleisellä tasolla, mutta omahoitaja ja -lääkäri on sit ne, joiden kanssa pohditaan syntyjä syviä.
Sen ryhmän jälkeen mennään taas olkkariin istuskeleen, lukeen, jutteleen tai mitä nyt kukakin haluaa sitten touhuta. No, ei nyt tietenkään kaikkee saa "touhuta".
Porukka on vielä aikas pieni, 6 hölöö, kun kaikki on alottanu ke-pe välisenä aikana Ens viikolla pitäis sit tulla 9 hölöö lisää, kun 15 on se tavote. Laskinkoos mää oikein ?
Hieno juttu, että kaikki aloittaa suurinpiirtein yhtäaikaa, niin ei kukaan tunne oloaan ulkopuoliseksi. Toivottavasti.
Sit mulla oli omahoitajan aika ja siellä sitten juteltiin mun historiastani. Onpas hieno sana; historia. Sain purkaa tätä mustaa möykkyä, joka mun päässäni mellastaa. Se mun omahoitajani on sit taas sellainen ammatti-ihminen joka osaa kysyä ne oikeat kysymykset.
Kiitos Taivaan Isä, että annoit mulle hyvän auttajan.
Sain taas pari testiä täytettäväkseni, siis ne tavanomaiset eli BDI-kysely ja juomatapatesti. Tosta masennustestistä sain 34 pistettä ja alkoholitestihän on mulle ihan viraton, kun en käytä alkoholia, eikä se siitä syystä pääse käyttämään mua.
Sen jälkeen menin taas istuskeleen ja lukeen, vaikken päässytkään yhtä sivua pidemmälle. Paljon mukavampaa oli jutella muitten kanssa. Ne yhdessäolon hetket on mulle tärkeitä, kun siinä saa parhaimman tuen, sen vertaistuen.
Lounas on aina klo: 11.30 ja eilen oli ruokana kasvislättyjä ja kananmunakastiketta lisukkeineen. Lisukkeet sisälsi tässä tapauksessa salaatin. Leipä, voi, maito, piimä, mehu ja vesi sisältyy jokaiseen lounaaseen. Nyt täytyy myöntää, että vaikka en ookkaan ronkeli ruoan suhteen, niin se ei ollu mun ruokaani.
Sii, sitähän vois olla hyvä, että olisikin ronkelimpi ruuan suhteen, ei tulis mätettyä sisäänsä kaikkea syötäväksi kelpaavaa.
Eilenhän oli sit se musiikinkuunteluryhmä, johon kaikki osallistuu. Se on semmonen 1h 30 min. kestävä sessio.
Musiikkihuoneesta löytyy kaapillinen cd-levyjä, joista jokainen voi valita yhdeltä levyltä yhden biisin ja se sit soitetaan koko kansan kuultavaksi. Biisin valitsija kertoo oman "suhteensa" ko. biisiin ja toisetkin saa sit kertoo omat tunnelmansa ko. biisistä tai biisin esittäjästä.
Mun tän hetkistä mielialaani kuvaavia biisejä sieltä en löytänyt, mutta valitsin omaksi biisikseni Juice Leskisen Luonas kai olla saan.
Juicehan on tällaiselle tamperelaiselle akalle elämäntapa. Se on menny tonne mun ihoni alle joskus 70-luvun alkupuolella ja siellä se on ja pysyy.
Musiikin pauloista painuttiin porukalla päiväraportille, jonka jälkeen päiväkahville ja sit kotio. Olo oli vähän kevyempi ja kun kävelin sieltä päiväsairaalasta bussipysäkille, niin törmäsin tanssipariini, jota en oo nähnyt pariin vuoteen. Hänen kanssaan on tullut kierrettyä tiuhaan tahtiin kaikki lähikuntien tanssilavat. Jos vielä joskus...
Ai niin, yks juttu jäi kertomatta.
Sosiaalihoitaja tuli mun kanssa jutteleen, kun oli kuullut, että mulla on ongelmia Kelan kanssa. Määhän siitä asumistukiasiasta mainitsin toissapäivänä omahoitajalleni, ihan sillai ohimennen käytävällä, ja heti se asia oli mennyt eteenpäin.
Ens viikolla mulla on sit sosiaalihoitajalle aika ja hän lupas ottaa selvää siitä asiasta ja aikookin nyt sit soittaa Kelaan. Vien sille kopion siitä vastineesta jonka Kelalle lähetin.
kävelin Päiväsairaala 1:n käytävää pitkin tulevan psykiatrini haastatteluun. Siis vihdoinkin !
Jutellessa meni 1 h 45 minuuttia, jonka aikana kartoitettiin aika tarkkaan mitä mulle siellä tapahtuu seuraavan 6 viikon aikana. Tai siis mitä on suunnitteilla. Esitin toiveen, että voisin aloittaa 1.9.2008 koska olisin vielä menossa äidin luokse viikoksi, siis sen sädehoitojakson loppuajaksi.
Lääkäri kielsi sen ehdottomasti. Sen mielestä olen niin huonossa kunnossa, että se hoito pitää aloittaa ihan heti eli HUOMENNA.
Huomenaamuna mää sitten taaperran sinne Päiväsairaalaan päivähoitoon ja siitä lähtien kuusi viikkoa jokainen arkipäivä.
Se on varmaan just tähän hetkeen sopiva ratkaisu. Poitsun, äiten ja teitin lisäksi se on yksi keino pitää mut hengissä.
Tässä vähän toimintalistaa siitä, mikä mua siellä odottaa.
Päivähoitoajatma klo: 8.30 - 15.00
ti klo: 9.30 - 15.00
ke klo: 8.30 - 15.00
to klo: 9.30 - 14.00
pe klo: 8.30 - 14.00
ti klo: 9.30 - 15.00
ke klo: 8.30 - 15.00
to klo: 9.30 - 14.00
pe klo: 8.30 - 14.00
Aamuryhmä- keskusteluryhmä kaikille, 3 x viikossa
Rentoutusryhmä- rentoutumista eri menetelmillä
- jännitys-rentoutus, mielikuva ja musiikki
Samanlainen sopimus tehtiin viime kesänä YSP:illäkin. Tai siis mää tein. Se on helpompaa mulle, kun ei mun silloin tartte miettiä sitä, että häiritsenkö muita. Mua meinaan ärsyttää suunnattomasti, jos joku sanoo mulle, että: "Herää ! Sää kuorsaat !"
Ihan niin kuin mää tekisin sen piruuttani. Mun kurkkuvärkkini on mennyt sököksi liiasta viinan juomisesta. No, höh ! Enhän mää juo viinaa.
Otetaas uusiks: Mun kurkkuvärkkini on mennyt sököksi lukemattomien angiinoiden ja kurkkutulehdusten seurauksena. Non-ni, nyt se meni oikein.
Mää oon kuorsannut 15 vuotiaasta lähtien.
Musiikinkuunteluryhmä- keskustelua ja musiikin kuuntelua
- tunnelmien jakamisia musiikin välityksellä
- omiakin levyjä voi kuunteluttaa
Liikuntaryhmä- kerran viikossa n. 2 tuntia
Mää lupasin lähteä seuraavalle retkelle tai päiväkävelylle mukaan. Voin kävellä ihan omaa tahtiani ja oon sitten puolessa välissä matkaa valmiina kääntyyn takaisin päin, kun muut tulee kumminkin jo siinä vaiheessa mua vastaan.
Voimavararyhmä- tarkastellaan oman elämän voimavaroja ja harrastuspuolta
Ongelmanratkaisuryhmä- mietitään keinoja arkielämän ongelmien ratkaisuun toisten tuella ja kokemuksilla
Kuvaryhmä (valinnainen, yksi kolmesta) - ilmaistaan tunteita ja omaan elämään liittyviä asioita kuvin
Piirtäminen ei oo mua koskaan kiinnostanut. Ei edes kakarana.
Kirjoittamisen pienryhmä (valinnainen, yksi kolmesta)- kirjoitetaan omasta elämästä, sen hetkisistä tunteista ja mielessä olevista asioista
Musiikin pienryhmä (valinnainen, yksi kolmesta)- itsensä ilmaisua soitinten ja oman äänen käytön kautta
Elämänkatsomuksellinen ryhmäTääkin tulee oleen mun ryhmäni. Tätä ryhmää pitää sama sairaalapastori kuin YSP:illä.
