Joskus (miten niin joskus ?) on näitä mustia vaiheita, jolloin musiikinkin pitää olla samaa luokkaa. Iäksi mulle on painunut mieleen yksi biisi, jonka olemassa olosta tulin tietoiseksi erään hyvän blogiystäväni "vinkistä". Hän on siis "syypää" siihen, että meillä soi Lithium joskus korkeelta ja kovaa.
Syy miks tää biisi tuli nyt mieleen oli toi oma kokemukseni Lithiumista: eipä sitä juuri voi hyväksi sanoa. Meinaan kokemukseksi.
Mm. Lithiumia kokeiltiin viime kesänä, silloin kun olin sen 13 viikon jakson sairaalassa. Siitä alkoi kädet täriseen niin, että en saanut syötyä, mikä ei sinänsä olis mikään suurikaan harmi ollut, mutta en pystynyt juomaankaan. No, ne ystävät siellä sairaalassa lupasivat kyllä syöttää mua, mutta ei se ottanut mun päänupissani oikeen tulta alleen.
Lisäksi se nosti maksa-arvoja, kuinkas muuten.
Olis voinut luulla, että ne oireet oli lääkkeen aloituksen haittavaikutuksia, mutta kun ne kesti yli 3 viikkoa eikä minkäänlaista helpotusta tullut, niin lääkäri lopetti koko lääkkeen. Niin ja vaihtoi tietysti toiseen.
Eli se niistä mun Lithium kokemuksistani.
Tässä lisää "korkeelta ja kovaa"-musiikkia.
SonatAArctican biisit on useenkin oikeen sopivia mielialaani.
Kommentit