Pitkäniemen sairaalasta soitettiin eilen.
Oltiin  just silloin   "evakossa"    (18.1. ja 6.3.2008) ja siksikin se ajankohta oli aika stressaava.

Menen hoitajani kanssa tutustumaan Pitkäniemen sairaalaan ensi tiistaina eli 11.3.2008. Tuon puhelun jälkeen itkin kauan, koska se tuleva tilanne pelottaa mua ihan suunnattomasti.

Taas tunnelmaan sopiva biisi.

         

(harmi, että tää loppuu kesken)


Tapoin toisten aikaa
minut tappaa aika toisten,
yö kietoo minut mustaan samettiin.
Matkan tehnyt oon
 kautta teiden aurinkoisten,
minä nauroin niin ja minulle naurettiin.

Nyt katsokaa tätä suurta murhedraamaa
kun kuoloon loikkaa narri lahjakkain.
Ja naurakaa sitten mulle päin naamaa,
minä muiden tähden luovun huolistain.

 Mua tuijottakaa
mua kaikkien nuolemaa
 minä menen en pelkää toveri kuolemaa.
 Hänen kanssaan minä lähden -
 sielunkellotkin jo löi.
 Minä menen takaisin en ikävöi.


 Nyt loppukoon myrsky viimein alkaa pouta,
nyt loppuu show joka ollut on elämää.
Ja elämä, joka vain on pelkkää showta,
ei mitään, ei edes pahaa mieltä jää.

 Mua tuijottakaa
mua kaikkien nuolemaa
 minä menen en pelkää toveri kuolemaa.
 Hänen kanssaan minä lähden -
 sielunkellotkin jo löi.
 Minä menen takaisin en ikävöi.

Elämäni ikkuna
kai koottiin sirpaleista,
oli soittoni vain tyhjää helinää
Jäi tuhka toiveistani
niin loppuunpalaneista
Vain tuuli enää tuhkaa leyhyttää

Mä taivalsin toisten vaattein
ja toisten leivin,
ennen kaikki tahtoi siivellein.
Mä kyllästyin siihen kaikkeen
nyt heitän veivin
ja kahlaan kauas mereen ikuiseen.


 Mua tuijottakaa
mua kaikkien nuolemaa
 minä menen en pelkää toveri kuolemaa.
 Hänen kanssaan minä lähden -
 sielunkellotkin jo löi.
 Minä menen takaisin en ikävöi

 Mua tuijottakaa, mua kaikkien nuolemaa,
minä menen en pelkää toveri kuolemaa.
Hänen kanssaan minä lähden -
sielunkellotkin jo löi.
Minä menen, takaisin en ikävöi.

Minä menen, takaisin en ikävöi.





No, tohon sanoitukseen en nyt tässä tilanteessa sen paremmin kommentoi.
Kenties tämä tästä......