Juhani Aer, LKT, Psykiatrian erikoislääkäri


                                2.
           Sairauden tunnistaminen

Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä mania ja hypomania ovat vaikeasti potilaan, mutta myös lääkärien tunnistettavissa. Arvioidaan, että kuluu keskimäärin 8-10 vuotta ensimmäisten oireiden ilmaantumisesta diagnoosin asettamiseen. Potilailla ajatellaan usein olevan jokin muu mielenterveydenhäiriö. Väärät diagnoosit ovat tavallisia. On ilmeistä, että monia kaksisuuntaisesta mielialahäiriöstä kärsiviä hoidetaan pitkään toistuvista masennuksista kärsivinä tai jollakin muulla diagnoosilla ennen kuin päästään oikeaan diagnoosiin.
Manian ja hypomanian taudinkuva on hyvin vaihteleva, osa ei johda lainkaan hoitoon hakeutumiseeen ja osa voi olla kestoltaan lyhyitä. Huomattava osa maniajaksoista on sekamuotoisia, joissa depressio- ja maniaoireet sekoittuvat. Usein kiinnitetään liikaa huomiota ajankohtaiseen oireistoon. Vain taudin kulun tarkastelu pitkällä aikavälillä ja sukuanamneesi johtaisivat oikeaan diagnoosiin.

Erityisesti nuorten mania on usein sekamuotoista ja taudinkuvaan voi kuulua myös aistiharhoja ja harhaluuloja ja aggressiivisuus voi olla hallitsevaa. Tällöin sairaus saattaa olla vaikeasti tunnistettavissa.



2.1.  Kerro lääkärille

Kaksisuuntaisen mielialahäiriön diagnostiikassa on tärkeä tuntea potilaan sairaushistoria niin psyykkisten kuin fyysistenkin sairauksien osalta mahdollisimman hyvin. Kärsivällisyys on valttia - sairastunut auttaa näin lääkäriä auttamaan itseään. Myös suvussa esiintyneet psyykkiset sairaudet on tärkeää ilmoittaa kaksisuuntaisen mielialahäiriön perinnöllisyyden vuoksi. Monet muiden sairauksien hoitoon käytetyt lääkkeet vaikuttavat kaksisuuntaisen mielialahäiriön lääkehoitoon ja siksi on tärkeätä kertoa lääkärille kaikki käytössä olevat lääkkeet.

Alkoholiongelmat liittyvät usein kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön. Runsas tai kohtuuton alkoholinkäyttö voi pahentaa mielialahäiriötä ja toimia laukaisevana tekijänä uusiin sairausjaksoihin.
Lisäksi lääkitystä määrättäessä lääkärin on tarpeen tuntea potilaan alkoholinkäyttötavat, sillä lääkkeiden yhdistäminen runsaaseen alkoholinkäyttöön voi olla ongelmallista.

Naisten on tarpeellista kertoa lääkärille myös, jos he suunnittelevat raskautta, ovat raskaana tai imettävät. On myös otettava huomioon, että lääkkeet voivat olla sikiölle haitallisia ja että pieniä määriä eri lääkeaineita saattaa siirtyä äidinmaidossa lapselle.