(Mun mummullani oli kaikenlaisia sanontoja !)
Se entinen mummohan teki montaa hommaa yhtä aikaa:
Kusi, käveli ja kuto sukkaa.
Kusi, käveli ja kuto sukkaa.
Jatkan noista käytännön asioista. Nyt täytyy yrittää ajatella vaan niitä, muuten mulla HALKEE PÄÄ !
Käytiin siis Jorvissa ensimmäisen kerran viime maanantaina 28.4.2008. Äidillä oli erikoislääkärin vastaanotto, jolloin lääkäri kartoitti leikkauksen toimenpiteet ja mahdollisia leikkauksen jälkeisiä jatkotoimenpiteitä. Sen jälkeen erikoissairaanhoitaja kertoi käytännön asioista ja ennen leikkausta tehtävistä lisätutkimuksista.
Sitten äiti kävi keuhkokuvassa, koska hänellä on keuhkojen tilavuusastma; keuhkot on leikattu joskus sodan jälkeen tuberkuloosin vuoksi ja niistä on jäljellä suurinpiirtein vain toinen.
Seuraavaksi oli anestesialääkärin vastaanotto ja hän määräsi äidin spirometriaan, eli keuhkojen hengityskapasiteetin (puhalluskyvyn) mittaamiseen, juuri tuon keuhkojen tilavuusastman vuoksi.
Tässä täytyy ihan erikseen kiittää sitä osaston hoitajaa joka maanantaina opasti meitä siellä Jorvissa. Hoitaja saattoi meidät joka paikkaan, eikä tarvinnut itse suunnistaa tuntemattomassa paikassa.
No, sit mentiin viime keskiviikkona, 30.4.2008, uudelleen Jorviin siihen äiten spirometriatutkimukseen. Se ei kestänyt kuin puolisen tuntia, eikä sillä reissulla sitten muita tutkimuksia tehtykään.
Äidin omalääkäriinkin olin puhelinyhteydessä, että se tarkastaisi mikä on tilanne äidin lääkkeiden täyskorvattavuudella. Kaikki lääkärit ei sitä automaattisesti tee ja kuitenkin säästö se on pienikin säästö. Lääkärintodistuksenkin pyysin sitä aikasemmassa postauksessa mainitsemaani asioimiskuljetuspalvelua varten. En halua sitä lääkäriä morkata, mutta aika vaikeeta on asioida puhelimitse sellaisen lääkärin kanssa jolla ei oo suomenkieli hanskassa.
Täytyy vielä soitella ja kysellä lautojen hintoja ja toimituksia, jotta senkin homman saa pois päiväjärjestyksestä.
Seuraava taloon liittyvä homma on kellarin rapun katon panelointi ja samalla uudet sähkötyöt eli kyllä tässä hommia riittää. No, enhän mää sitä tee, mutta tekijä ja tarvikkeet siihenkin hommaan täytyy etsiä. Tonttiakaan ei oo kevätsiivottavana kuin "vaivaiset" 2500 neliöö. Voin kuulkaa sanoo, että siihen lääniin mahtuu muutama kukkapenkki.
Se romujenkeräysauto tulee tai siis menee huomenna hakeen kuorman turhaa romua, esim. vanhan ammeen, sähköhellan, mikron, putkia, jne.. Onneks se ei maksa mitään. Jos niistä joutuis maksaan kilohinnan mukaan, niin konkurssi uhkais.
Huomenna äiti saa ensimmäisen kerran sen kodinhoitajan siivoskeleen, kun mää en nyt oo siellä. Seuraavan kerran se tulee parin viikon päästä. Näillä näkymin määkin oon siellä silloin, mutta uskoisin, että siellä riittää hommia kahdellekin lyylille.
Eli ei työt tekevältä lopu.
Kampaajallekin äiten tyyräsin, kun oon sitä mieltä, että sairaalassa on helpompi pitää hiukset puhtaina kun ne on lyhyemmät ja ohuemmat. Äiteellä on vielä vahvemmat hiukset kuin mulla.
Eli ei työt tekevältä lopu.
Kampaajallekin äiten tyyräsin, kun oon sitä mieltä, että sairaalassa on helpompi pitää hiukset puhtaina kun ne on lyhyemmät ja ohuemmat. Äiteellä on vielä vahvemmat hiukset kuin mulla.
Ja jottei tää nyt ihan liian helpoksi menisi, niin kotonakin on nyt aika vaikeeta ja todella kireä ilmapiiri. Otin eilen yhteen Poitsun kanssa oikein kunnolla ja odottelen siltä suunnalta anteeksipyyntöä.
Taitaa vaan taas olla niin, että Se joustaa joka osaa.
Eedittii. Tää tilanne laukes jo. Onneks.
Tän vuodatuksen päätän nyt tähän. Jatkan sitten taas kun ehdin ja jaksan.
Hyviä vointeja kaikille !
Kommentit