Kaipa sitä täytyy yrittää tulla toimeen tän uuden systeemin kanssa, vaikka en siitä yhtään tykkääkään. Jos oikeen vaikeeksi menee, niin muutan tonne bloggerin puolelle.

Nyt sentäs kirjoitukset saa taas värjättyä, mutta esikatselu ei toimi vieläkään. Se on sentäs tärkee juttu kirjoittaessa: kirjoitettu teksti ei häviä taivaan tuuliin, kun sen välillä esikatselee, kunhan muistaa ettei sulje sitä esikatselusivua.

On vielä monta muutakin juttua jotka ei toimi tai joita en vaan osaa käyttää, esim. kappaleen vaihto. Kun painan enteriä aloittaakseni uuden kappaleen, niin kursori ponkaiseekin vielä yhden rivinvälin alemmaksi. Tän kirjoituksen oon tehnyt Wordilla, joten sellaisia välejä ei ole. Hankalaahan se on kirjoitella kaikki postaukset ekaks Wordilla ja sit siirtää blogiin. Tai sitten ei ?

Fontin kokokaan ei pidä paikkaansa:

koko 2 on ihan onnettoman pieni ja

koko 3 taas julmetun suuri.

Sit mun piti vaihtaa kello toisen väriseksi, mutta en saa sitäkään onnistuun. Vanha kello katosi, mutta en saa uutta tilalle vaikka kääntelisin koodia mitenpäin tahansa. PLÄÄH !
Osaisitko jeesata naista mäessä ton kellon kanssa ? Rautalangasta vääntäen, kiitos.

Olihan mulla sit oikein asiaakin:
Mulla on meinaan uus lääkäri, ihan oikea lääketieteen tohtori. Juu, juu, on se, ja se on sit tietysti psykiatrian erikoislääkärikin.

Otti kuulkaa heti tosi napakasti kantaa mun lääkitykseeni ja muutti sitä. Eli lopetin kertalaakista Zyprexan syömisen, koska tän uuden lääkärin mukaan ne sen haittavaikutukset on just mulle niitä pahimpia: painon- ja maksa-arvojen nousu.
Nyt sit sain ihan uuden lääkkeen, Abilify, jonka nimeäkään mää en oo kuullut aikaisemmin. Sillä ei pitäisi olla kovin pahoja sivuvaikutuksia. Itse asiassa ei oikeen mitään niistä sivuvaikutuksista, joita kaikilla muilla lääkkeillä on ollut.

Verikokeissa kävin ennen uutta vuotta ja arvot olivat tällaiset:

P-ALAT
123
edellisen kerran 77

P-ASAT
80
edellisen kerran 46

P-GT
212
edellisen kerran 130

Aikaisempia maksa-arvoja.