Liskosiskolle kirjoittamasta kommentista sain tän postauksen aiheen.

Päivähoitoa on nyt viikko takana.
Ihan kohtalaisen hyvin oon päässyt aamuisin liikkeelle, vaikka maanantai olikin sellainen haukottelupäivä. Muu potilasporukka on tosi mukavaa sakkia, eikä siellä oo kukaan joutunut yksin höpiseen, jos nyt ei sitten itse oo tahtonut. Vitsi, vitsi ! Ei siellä sellaista porukkaa ookaan.

Henkilökunta on hyvä. No, on siellä pari sellaista "miltä
se susta tuntui ja miltäs se sitten susta tuntui"-höpöttäjää, joita en tässä mielentilassa jaksa kuunnella. Enkä kyllä muutenkaan. Ärrr ja murrr !

Mun omahoitajani on hyvä, siis tosi hyvä ja hänen kanssaan oon aloittanut tekeen sitä elämänkaarta, joka varmaan monelle mielenterveyspotilaalle on tuttu homma. Teipataan pari A4-kokoista valkoista paperiarkkia päistä yhteen, vedetään kynällä viiva paperin keskelle pituussuunnassa, jaetaan se viiva pienin poikittaisviivoin esim. kymmenvuosittain osiin. Sitten puhutaan kaikista elämän tapahtumista syntymästä lähtien ja kirjoitetaan (kirjoitan) "pääkohdat" ylös.

Lääkärikin on aika hyvä. Mun hoitoneuvottelussani eilen vahvistui sitten se toinenkin diagnoosi. Sitä en oo oikein hyväksynyt, vaikka sen on jo viime vuonna siä YSP:illä osastonpsykiatri diagnosoinut. Siis t
unne-elämältään epävakaa persoonallisuushäiriö tän kaksisuuntaisen lisäksi.

fetch.dll?action=MyPhotos_GetPubPhoto&Ph


Tätä muokkailin 5.9.2008 klo: 01.16.:


Ei se diagnoosi, ja tietoisuus siitä, kuitenkaan mun oloani helpota, päinvastoin. Tän yhden nuppihäiriön tietoisuuden kanssa olisi jo ihan tarpeeksi tekemistä.
Enhän mää miksikään muuttunut ole, vaikka se diagnoosi nyt vahvistui. Se rasittavuus onkin tieto siitä, että vaikka tää kaksisuuntainen jossain vaiheessa saataisiinkiin hallintaan, niin lisäksi on sitten vielä muutakin nuppihäiriöö. Lähinnähän siihen liittyy itsensä repiminen joka suuntaan, ei ymmärrä omia rajojaan.

1845500.jpg


Oon nyt valinnut itselleni muutaman ryhmän, eli kirjoittamisen ryhmän ja ongelmanratkaisuryhmän. Pienryhmät kokoontuu vain 3 tai 4 kertaa, joka on hyvä juttu. Sit voi vaihtaa ryhmää jos hoitojakson pituus sen sallii. Mulla hoitojakso kestää 6 viikkoa.
Turha ahnehtia liikaa tekemistä, ettei sitten uuvu niiden takia. Tarkoitushan olis päästä oman elämänsä herraksi tai siis matamiksi. Eli tyvestä puuhun noustaan, jos noustaan.



Lisäsin musiikkilistani tonne sivuihin, eli sieltä voit kuunnella mun lempimusiikkiani samalla kun luet blogiani. Avaat vaan Tiedostosta yhden välilehden lisää.




15.8.2008 pe 1/30

18.8.2008 ma 2/30
19.8.2008 ti 3/30
20.8.2008 ke 4/30
21.8.2008 to 5/30
22.8.2008 pe 6/30