Mikääs vuodatusta riivaa, kun ei kommentit tuu sähköpostiin asti ?
Oon ihan raato. Ottaa jotenkin koville tää ihan säännöllinen päivärytmi. Hui ! Sit kun iltapäivällä tuun kotio, niin nuokun lopun päivää, tai ehtoota, kun en millään viitsis ottaa päikkäreitä. Vaikka sit, jos ne ottaisin, niin olis loppuehtookin varmaan tolkullinen.
Musiikinkuunteluryhmässä kuuntelutin Susanna Haaviston "Odotusta Pariisissa".
Ilta Pariisin tummuu ja tähdet nuo,
holvin luo ylle kaupungin.
Nainen yksinään viileän viinin juo,
samaa viiniä kuin minäkin.
Baari hotellin aivan kuin odottaa,
jotain suurta pian tapahtuvan.
Kysyn: "Viereenne saanko mä istahtaa,
tässä kuulija on tarinan".
Ja hän katsoo mua silmiin ja hymyilee,
vaikka meikkien nään valuneen,
sitten englanninkielellä tapailee
säkeet laulun jo unohtuneen:
"I love you in the morning, love you when we go to bed.
These are all the words we ever said."
Kerran vuodessa huoneen on varannut
tästä hotellipahasta,
nainen kertoo kuin olisi huokaissut,
kyse ei ole rahasta.
Oudon rakkautein oon täällä kohdannut
joka vuosi nyt jo kymmenen.
Sanaton sopimus on tähän johtanut,
sopimus salatun rakkauden.
Hän on naimisissa, niin kuin minäkin,
mutta jokin kai kohtalo on,
meille laittanut tien intohimoihin,
joille kumpikin on voimaton.
Ja hän nousee, kun lasinsa tyhjä on,
odotus näyttää nyt päättyneen.
Enää tullut ei mies, kello kohtalon
pysähtyi johonkin arkiseen.
Ehkä lapsi on sairas tai vaimo ei
enää uskonut selityksiin.
Jotka kymmenen vuotta jo miestä vei
Ranskaan outoihin kokouksiin.
Nainen katsoo mua silmiin ja hymyilee
jonkin tietää hän nyt loppuneen,
sitten englanninkielellä tapailee
säkeitä laulun unohtuneen:
"I love you in the morning, love you when we go to bed.
And these are all the words we ever said."
Mutta mies tulee kuitenkin jostain vaan,
ja hän naiselle kuiskaa näin:
"Tulin vaikka en muistaa voi ollenkaan,
miksi näin kiinni sinuun mä jäin."
Ja he lähtevät baarista käsikkäin,
mieskin hyräilee mennessään.
Viini väljähtyy lasissa edessäin,
kun sitä laulua jäin miettimään.
"I love you in the morning, love you when we go to bed.
And these are all the words we ever said."
Ja jossain sinäkin mua muistelet,
mutta miksi, sitä varmaan muista et.
holvin luo ylle kaupungin.
Nainen yksinään viileän viinin juo,
samaa viiniä kuin minäkin.
Baari hotellin aivan kuin odottaa,
jotain suurta pian tapahtuvan.
Kysyn: "Viereenne saanko mä istahtaa,
tässä kuulija on tarinan".
Ja hän katsoo mua silmiin ja hymyilee,
vaikka meikkien nään valuneen,
sitten englanninkielellä tapailee
säkeet laulun jo unohtuneen:
"I love you in the morning, love you when we go to bed.
These are all the words we ever said."
Kerran vuodessa huoneen on varannut
tästä hotellipahasta,
nainen kertoo kuin olisi huokaissut,
kyse ei ole rahasta.
Oudon rakkautein oon täällä kohdannut
joka vuosi nyt jo kymmenen.
Sanaton sopimus on tähän johtanut,
sopimus salatun rakkauden.
Hän on naimisissa, niin kuin minäkin,
mutta jokin kai kohtalo on,
meille laittanut tien intohimoihin,
joille kumpikin on voimaton.
Ja hän nousee, kun lasinsa tyhjä on,
odotus näyttää nyt päättyneen.
Enää tullut ei mies, kello kohtalon
pysähtyi johonkin arkiseen.
Ehkä lapsi on sairas tai vaimo ei
enää uskonut selityksiin.
Jotka kymmenen vuotta jo miestä vei
Ranskaan outoihin kokouksiin.
Nainen katsoo mua silmiin ja hymyilee
jonkin tietää hän nyt loppuneen,
sitten englanninkielellä tapailee
säkeitä laulun unohtuneen:
"I love you in the morning, love you when we go to bed.
And these are all the words we ever said."
Mutta mies tulee kuitenkin jostain vaan,
ja hän naiselle kuiskaa näin:
"Tulin vaikka en muistaa voi ollenkaan,
miksi näin kiinni sinuun mä jäin."
Ja he lähtevät baarista käsikkäin,
mieskin hyräilee mennessään.
Viini väljähtyy lasissa edessäin,
kun sitä laulua jäin miettimään.
"I love you in the morning, love you when we go to bed.
And these are all the words we ever said."
Ja jossain sinäkin mua muistelet,
mutta miksi, sitä varmaan muista et.
sanat: Hector
LISKOSISKO www
18.08.2008 - 18:15
maanantai on maanantai. ei sille voi mitään. mutta huominen tulee jo huomenna ja silloin on uusi päivä.
usutan sua vieläkin edes kerran kokeilemaan rentoutusryhmää. se pitää opetella että siitä on hyötyä. ja sitten kun on opetellut, siitä on paljon hyötyä. toi teidän rentoutusryhmä kuulostaa ainakin sellaiselta johon minäkin tahtoisin osallistua. mun päiväkerho on vasta keskiviikkona.
jakselehan nyt siellä.
Joo, nyt on jo huomenna ja tänään oli jo paljon helpompi päivä, mutta tänään oli taas musiikinkuunteluryhmä. Se on ehdottomasti mun lemppari. Mää näin tänään sen rentoutusryhmähuoneen ja oon vielä varmempi siitä, ettei se ryhmä oo mua varten. Se on samankokoinen huone kuin mun makkari ja sinne lattialle ängetään 15 hölöö. Patja patjan viereen.
usutan sua vieläkin edes kerran kokeilemaan rentoutusryhmää. se pitää opetella että siitä on hyötyä. ja sitten kun on opetellut, siitä on paljon hyötyä. toi teidän rentoutusryhmä kuulostaa ainakin sellaiselta johon minäkin tahtoisin osallistua. mun päiväkerho on vasta keskiviikkona.
jakselehan nyt siellä.
Joo, nyt on jo huomenna ja tänään oli jo paljon helpompi päivä, mutta tänään oli taas musiikinkuunteluryhmä. Se on ehdottomasti mun lemppari. Mää näin tänään sen rentoutusryhmähuoneen ja oon vielä varmempi siitä, ettei se ryhmä oo mua varten. Se on samankokoinen huone kuin mun makkari ja sinne lattialle ängetään 15 hölöö. Patja patjan viereen.
SININEN BLOSISKOSI www
19.08.2008 - 17:13
Maanantai oli yhtä haipakkaa! Päivä tuntui menevän minuutissa ohi. Eikä tää tiistai paljon erilaisempi ollut :) Eli sama 'rauha', entiset kujeet siellä. Töitä metrin pituinen kasa tekemättä (noh, ei ehkä ihan metriä :)
Yritä sinä ottaa rauhallisesti asia kerrallaan. Joskus sen auringonkin on pakko risukasaan paistaa. Pakko. Onnistiko pohja?
Sulla on ihme työ. Työt kasaantuu, jos et ite oo niitä tekemässä.
En oo vielä kokeillut sitä pohjaa. Tää kone sammuilee ittestään ja ihan ennalta arvaamattomasti. Jos se sammuis kesken muokkaamisen, niin siinä vois olla koko koneen kohtalo sinetöity. Asutaan meinaan 4. kerroksessa.
Yritä sinä ottaa rauhallisesti asia kerrallaan. Joskus sen auringonkin on pakko risukasaan paistaa. Pakko. Onnistiko pohja?
Sulla on ihme työ. Työt kasaantuu, jos et ite oo niitä tekemässä.
En oo vielä kokeillut sitä pohjaa. Tää kone sammuilee ittestään ja ihan ennalta arvaamattomasti. Jos se sammuis kesken muokkaamisen, niin siinä vois olla koko koneen kohtalo sinetöity. Asutaan meinaan 4. kerroksessa.
Päivähoitopäivä 3/30.
Kommentit